*

Suojus

Tallinna - tuhat vuotta businessta

Kävin Tallinnan matkallani Kiltatalon museossa ja näyttelyssä, joka oli aika isänmaallis-paatoksellinen, mutta jossa esitettiin kunnioituksen täyteinen ihmettely siitä, että Eestin kansa, noin 1,5 miljonaa ihmistä, on säilynyt tuhansia vuosia Viron maalla. Viro on kehittynyt valtavasti viimeisen parikymmenen vuoden aikana, kun olen siellä lähes vuosittain käynyt. Silti maa on vielä huomattavasti Suomea köyhempi.

Olisi kuitenkin syytä muistaa, että viimeiset parituhatta vuotta Viro on ollut varakkaampi kuin Suomi ja sieltä on sivistystä tihkunut Suomeen. Ajattelin siksi esittää pienen lyhelmän näkemyksestäni Suomen ja Viron historiaan. Syy Balttian vaurauteen on sen maaperä, joka on maanviljelysmaaksi kalkkipitoisena hyvin hedelmällistä eikä siellä ole suuria avokallio- ja järvialueita kuten Suomessa. Jääkausi vei Suomesta pintamaan, joka nyt löytyy Balttiasta.

Hieman ennen ajanlaskun alkua maanviljelijäkansa, joka toi ilmeisesti myös Suomen kielen mukanaan, saapui Virosta Suomeen. Maanviljelyskansan maahanmuutto metsästäjäkeräilijöiden maalle ilman sotia on ihmettelemisen arvoista. Paras selitys siihen on minusta ollut se, että he toivat mukanaan myös taidon tehdä olutta ja sillä oli helppo ostaa maat tai saada oikeus asettua asumaan ja aloittaa maanviljely. 

Rautakauden ajan aina viikinkeihin saakka Suomesta käytiin kauppaa Balttian kautta Roomaan ja Bysantiin. Suomalaiset turkikset siirtyivät Balttialaisten kauppiaiden kautta etelään. Baltian meripihkan tunsivat jo Egyptiläiset. Vastineeksi saatiin rahoja ja ylellisyys tarvikkeita. Jos ihmettelee näitä kaupan reittejä, niin ihmeellisempi on minusta ollut pronssikausi Euroopassa, sillä pronssiin tarvitaan kuparin lisäksi tinaa ja ainoat tinakaivokset Euroopassa sijaitsevat Englannisssa. Keltit hoitivat tätä businessta. Suomessa niin kuin Virossakin, jotka molemmat ovat aika kaukana näistä kaivoksista, pronssikausi jäi väliin. Täällä siirryttiin käytännössä kivikaudesta suoraan rautakauteen.

Viikingit, joista historiaan on jäänyt sotaisa yläluokka, perustivat Räävelin kaupungin. Ympäristö ei ollut ihan myötämielinen ja kaupungin ympäri rakennettiin puinen linnoitus. Nämä viikingit tulivat Hedebystä, nykyisen Tanskan ja Saksan rajamailta. Birkasta, nykyisen Tukholman takamailta lähteneet viikingit menivät pidemmälle ja perustivat parisataa kilometriä itään kahden joen välille Novgorodin kaupungin, jossa heitä kutsuttiin varjageiksi. Kun siellä vedettiin veneet harjun yli, päästiin seuraavalle joelle ja sitä pitkin Kiovan kautta Mustalle merelle. Kaupankäynti sai ihan uutta puhtia. Viikingit veivät orjia, nahkoja ja meripihkaa Bysantiin ja saivat sieltä ylellisyystarvikkeita ja ilmeisesti myös hyvälaatuista terästä miekkoihinsa. Bysantissa viikingit tunnettiin ruseina.

Vuoden tuhat tienoilla eurooppalaiset saivat käännytettyä Viikingit kristinuskoon ja rauhoitettua siten heidän ryöstöretkensä. Ranskaa puhuva viikinkipäällikkö eli normanni, Vilhelm Valloittaja, anasti Englannin kruunun ja perusti Englannin. Toinen tuleva suurvalta syntyi Tallinnan itäpuolelle, kun Novgorod ja Kiova liittoutuivat, jolloin syntyi Venäjä. Kristityistä tanskalaisista viikingeistä alettiin käyttää termiä taanit ja Räävelistä tuli Tallinna. Balttialaisia ei kuitenkaan vielä oltu saatu kastettua kristityiksi. Tällöin Paavi asetti bullan ja antoi Saksalaisille ristiritareille oikeuden käännyttää baltit. Nämä kehittivät raskaasti haarniskoidun ritarityypin ja sille erikoissuuren hevosen, joka pystyi kantamaan ritarin. Voitto ei kuitenkaan ollut helppo ja taisteluita jatkui pari sataa vuotta. Baltit kun eivät olleet ihan köyhää ja voimatonta porukkaa. Lopulta saksalaisista muodostui 800 vuodeksi eliitti Balttiaan.

Kun on hyvä kauppapaikka, mutta jolla ei kuitenkaan ole riittävän voimakasta armeijaa, niin sitten valtaa pitää se, joka pystyy, mutta lypsävää lehmää eli kaupankäyntiä ei estetä. Taanit myivät 1346 Tallinnan Hansaliitolle ja saksalaiset ritarit alkoivat pitää valtaa. Tallinnan sai kiviset muurinsa. Vuonna 1550 Kustaa Vaasa perusti Helsingin Tallinnan kilpailijaksi, mikä osoitti, että Ruotsin kuningas ei tajunnut kaupankäynnistä mitään. Ei Helsingillä ollut mitään mahdollisuuksia kilpailla Tallinnan kanssa. Ruotsalaiset valloittivatkin Viron 1561. Maailman poliittinen tilanne oli kuitenkin jo muuttunut. Ristiretket arabeja vastaan olivat katkaisseet silkkitien ja mausteiden tuonnin idästä. Uusi reitti löydettiin Afrikan ympäri ja kaupan keskipiste siirtyi Länsi-Eurooppaan.

Nyt tarvittiin uusia artikkeleita kaupankäyntiä varten. Läntinen Eurooppa rakensi laivoja valtavaa vauhtia maailman valloitusta varten ja hakkasi pian omat tammimetsänsä. Myytäväksi tammea riitti Balttiasta. Englannin laivasto oli riippuvainen tästä samoin kuin Suomessa tuotetusta ja Ruotsin kautta myydystä tervasta. Ruotsi hallitsi Itämertä ja kauppaa käytiin sen ehdoilla.

Kaupunki on paikka, jossa kauppiaat asuvat ja heillä on erikoisoikeus käydä ulkomaan kauppaa. Tämän oikeuden takaa valtio, jotta se voi verottaa kaupunkeja. Maalaisilla kaupungissa käynti oli suunnilleen sama kuin nykyään kansalaisille isossa ostoskeskuksessa vierailu. Virossa talonpojat joutuivat saksalaisvallan aikana maaorjan asemaan, mutta paetessaan kaupunkiin, heistä tuli vapaita. Tallinna on ollut aina suhteessa ympäristöönsä merkittävämpi kuin yksikään kaupunki Suomessa. Tallinnasta ja Virosta voisi melkein puhua kaupunkivaltiona. Tallinnan kiltatalosta kehittyi 1600-luvulla jo jonkinlainen pörssitalo, jossa käytiin kauppaa erilaisilla arvopapereilla ja järjestettiin huutokauppoja. Pörssin lisäksi se toimi myös kaupallisena messukeskuksena.

Vuonna 1700 alkaneessa suuressa pohjansodassa Venäjä ensimmäisen kerran miehitti myös Suomen. Suomi koki isovihan aikana valtavasti terroria ja suomalaisia vietiin venäjälle orjiksi. Vuoden 1721 rauhassa Suomi palautettiin Ruotsin valtaan, mutta Viro jäi Venäjän alle. Viroon perustettiin Tallinnan kuvernementti. Napoleonin myytyä Suomen Venäjälle vuonna 1809, Suomi sai pitää ruotsinvallan aikaiset lainsa. Virossa sen sijaan sovellettiin Venäjän lakeja. Kauppa kuitenkin jatkui. Nationalismi alkoi herätä molemmissa maissa 1800-luvun lopulla.

Venäjän vallankumous nosti valtaa idealistit, jotka eivät ymmärtäneet busineksestä mitään. Tsaarin vallan aikanakaan Venäjällä ei saatu voimaan esimerkiksi osakeyhtiölakia. Osakeyhtiö osoittautui länsimaissa todella tärkeäksi hallinnolliseksi keksinnöksi talouden edistämisessä. Tämä voi hieman aukaista ymmärrästä myös venäjän nykyiseenkin liiketoiminta- ja yritysilmapiiriin.

Balttian itsenäistyminen ensimmäisen maailmansodan jälkeen käynnisti nopean vaurastumisen kaikissa kolmessa Balttian maassa. Toinen maailman sota oli tälle alueelle erityisen tuhoisa. Hitler ja Stalin sopivat vuonna 1939 keskenään, että Neuvostoliitto miehittää Baltian ja Suomen ja Saksa saa Puolan. Neuvostoliiton ensimmäinen miehitys Baltiassa jo käynnisti terrorin, oikeistolaisia alettiin lahdata tai kuljettaa Siperiaan. Molotov-Ribbentrop-sopimukseen sisältyi pykälä, että Baltian saksalaiset siirretään Saksaan ja Neuvostoliitto maksoi korvauksen heidän Baltiaan jääneestä omaisuudesta. Hitler ajatteli, että hän myöhemmin valloittaa alueen ja saksalaiset palaavat. Vuonna 1942 Saksa hyökkäsikin ja aloitti Balttiassa terrorin, jonka uhreja olivat juutalaiset ja kommunustit. Vuonna 1944 Venäjä miehitti uudelleen Balttian ja taas aloitettiin terrori. Saksalaiset eivät palanneet Balttiaan. Suomen talvisodassa saavuttama torjuntavoitto Neuvostoliitosta on tämän historian valossa todella merkittävä.

Neuvostoliiton voidaan katsoneen sortuneen busineksen tajun puutteeseen 1989. Tuotannon organisoiminen ihmisten yritteliäisyyden kautta on vain niin paljon tehokkaampi keino kuin keskusjohtoisuus. Kymmenkunta vuotta Venäjä oli sekasortoinen ja tavoitteli länsimäistä yhteiskunta mallia. Putinin tultua valtaan siellä on herännyt tai oikeammin herätetty nationalismi kuliksiksi, koska siellä business hoidetaan nyt hyväveli-periaatteella, jota voi verrata feodalismiin. Oppositio pidetään kovalla kädellä kurissa.

Tallinkin uusi laiva oli hieno. Asiakasta on ymmärretty, kun esimerkiksi istumapaikkaa kaksi tuntia kestävään Suomenlahden ylitykseen ei tarvinnut täydessä laivassa etsiä, vaikka välillä kävi kävelemässä. Helsingin ja Tallinnan välillä matkustaa enemmän ihmisiä vuodessa kuin Suomessa on asukkaita ja Suomihan on pussinperä. Täältä ei pääse kuin arktikseen tai Venäjälle, jonne tarvitaan viisumi. Mutta tärkeintä on, että kauppa käy, ainakin olutkauppa ja uskon Virosta tulevan taas Suomea rikkaampi ja Tallinnasta alkaa tihkua ideoita pohjoiseen. Joten onnea vaan satavuotista itsenäisyyttään juhlivalle Virolle.

 

 


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat